Raivausta, lahjoituksia ja harmaita hiuksia

Pidän itseäni ajoittain hyvinkin suurpiirteisenä, mutta perusolemukseltani järjestelmällisenä ihmisenä. Järkytän miestäni tasaisin väliajoin kalusteiden järjestystä muuttamalla. Pyrin silti pitämään esim. astiat samoilla paikoilla vuodesta toiseen, jotta hänkin löytää ne.

Jokaisen tulisi muuttaa vähintää viiden vuoden välein (tai ainakin leikkiä muuttavansa). Näin kamat, rojut, vaatteet yms. tulisi käytyä läpi ja hoidettua eteenpäin ne joita ei ole tarkoituskaan käyttää vaan säilyttelee niitä ihan vain siitä ilosta, että on tilaa.

Meillä on tilaa. Niin sisällä kuin piharakennuksissa. Tämä tietysti sallii minulle loistavan mahdollisuuden kierrättää kalusteita sisään ja  ulos, yläkertaan ja taas ulkorakennukseen.
Mahtavaa, eikö?
Silti, joskus on ihanaa vain myydä tai ryhtyä villiksi ja antaa ylimääräistä tavaraa pois.

Olo on kevyempi (vähän kuin olisi paastonnut) ja paikat ehkä hetken paremmassa järjestyksessä. Ja joku toinen onnellisempi löydettyään "kauan kaivatun" tavaran tai vähävarainen lapsi saatuaan uutta vastaavia tai hieman käytettyjä vaatteita.

Lokakuussa käynnistyy taas joka vuotinen Jouluapua- "projekti". Itse olen ollut auttajana parina vuotena ja aion jatkaa - saa hyvän mielen ja joku pieni saa jotain mitä muuten ei saisi. Kuten kynät ja paperia.

Urakka jatkuu - Hyvää viikonloppua.